keskiviikko, 13. helmikuu 2013
Pitää tätä uutta Vuodatusta kokeilla. Hankien keskellä täällä talvea vietämme.
(No niin yksi kuva onnistuneesti liitetty)
Tänä on meidän lenkkipolulta, jota ahkerasti tallaamme. Pysyy auki ja kuljettavana.
Suru-uutisia.
Loppuvuodesta Hilma, 12,9 vuotta, poistui keskuudestamme.
Ja nyt alkuvuodesta Iina, 14,8 vuotta
torstai, 3. toukokuu 2012
sunnuntai, 18. joulukuu 2011
ja me toivotamme:
keskiviikko, 7. joulukuu 2011
Olen saanut mennä tukka putkella, kun äitini oli aika huonossa kunnossa, ja hän oli kolme viikkoa sairaalassa. Hän pääsi viime perjantaina kotiin, mutta eipä tuo olo kovin hääppönen ole, kun on sydämen vajaatoimintaa, Altzheimerin tauti, verenpaine yms. Eipä tässä blogia paljon ole ehtinyt päivittää.
Muulloin olemme metsähommissa ja puukasat kasvaa. Hertastakin on tullut loistava metsurikoira ja tietää, missä pitää olla, kun puita kaadetaan.
Sitten olen alkanut treenaan, kun keväällä pitäisi mennä patikoimaan Santiago de Compostelan loppuosuus (reilu 100 km). Saas sitten nähdä, miten käy.
Energia-Essi kävi viikonloppuna visiitillä. Siitä koirassa vauhtia riittää. Mutta kunnon lenkitys, niin johan tokeni :)
Aiemmin syksyllä olivat Hilma ja Iina hoidossa. Ja Hilma teki konnankoukun Hertalle: Hilma himoitsi yöllä Hertan vuodetta. Se kolisutti ovea muka menossa ulos ja Hertta hyppäsi vuoteestaan ajatellen, että nyt mennään ulos. Siinä samassa Hilma kääntyi bassetin nopeudella ja hyppäsi Hertan sänkyyn :).
Eipä Hertan auttanut kuin mennä Iriksen viereen (tosin se menee melkein joka yö sinne)
Seuraavana yönä Hilma yritti samaa konnankoukkua uudelleen, mutta se ei enää tehonnut :).
Näin sopuisasti yhteiselo sujuu!
Tänään otettiin sitten joulukuvia! Ei ne oikein meinanneet rivissä pysyä, mutta sain onnistuneenkin kuvan. Se julkaistaan sitten jouluna!
Hyvää joulun odotusta!
perjantai, 7. lokakuu 2011
...että ensimmäiset peuran luut haettiin paikallisesta tilateurastamosta...
... ja me marssimme metsään polttopuita tekemään.
Puuta kaatuu...
ja pinoja syntyy :)
Tara ja Iris ovat vanhat konkarit, pienestä pitäen ovat metsurin hommissa käyneet.
Tara menee puun taakse vähän etäämmälle, kun moottorisaha käy.
Iris tietää, että mun takana tai välittömässä läheisyydessä,on paras paikka.
Hertta oli vähän ihmeissään koko touhusta, seurasi vähhän, että pitäisko tähän jotenkin reagoida. Eikä oikein tiennyt, minne pitää mennä, kun puuta kaadetaan.
Niinpä minä vesuroin koirien kanssa kauenpana, kun Juha kaatoi puita.
Apulaiset karsi innokkaana samaa oksaa mun kanssa.
Hertan mielestä maailmassa on monta ihmeellista, kummallista asiaa :)
Kotona sitten, pidetään huolta toisistaan <3
