Vapaa päivinäni olemme olleet metsätöissä. Yhdistetty huvi ja hyöty. Ollaan raivattu metsää, ja samalla koirat ovat saaneet kunnon lenkit. Ne viihtyvät metsässä oikein hyvin; välillä juosten hajujen perässä, välillä leikkien keskenään ja sitten taas seuraten meidän puuhailuja. Koko ajan ne kuitenkin ovat lähituntumassa. Kerran sattui hauskasti, kun ihmettelin, missä koirat ovat. Vedin keuhkot täyteen ilmaa ja ajattelin huudaa. Kun nostin päätäni, ne istuivat viiden metrin päässä kivellä ja seurasivat puuhasteluani! Kyllä nauratti!

Tällä viikolla Hilma ja Iina ovat olleet hoidossa meillä. Iina on ollut myös metsätöissä mukana, mutta Hilma on vain lenkitetty ja se on sitten ollut kotona. Se toipuu vielä edellisestä extreame-matkastaan.

Kuvittelin, että Iina juoksee ympäri metsää, kun kerran vapaana saa mennä. Mitä vielä se paimensi meitä. Tietty onhan se paimenkoira! Lenkitettäessä se saattaa hetkeksi kadota ja juosta ympyrää, mutta kun kaikki oli aloillaan, myös se seuraurailee touhujamme.

Vankinvartijan käsi ja vanki ulkoilemassa

"Nyt menen kyllä tuohon suuntaan, sieltä tulee ihanat, kutsuvat tuoksut!"

Peuranpolkua peräkanaa kuin köyhän talon porsaat.

Jouluvalmisteluja on tehty - tässä tuleva joulukuusemme. Tänään leivon lusikkaleivät. Tosin joulunvietto tänä vuonna on minimaalista, sillä olen aaton, joulupäivän ja tapanin töissä.

Maassa on aina jotain mielenkiintoista, jota voi syödä, ainakin Iriksen mielestä.

Rentoa joulunodotusta kaikille!